Siirry sisältöön

Tiesitkö että nuorten mielenterveysoireilu oli lisääntynyt huomattavasti vuonna 2021?

Vuoden 2019 lopulla alkanut koronaviruspandemia, siihen liittyneet erilaiset rajoitustoimet ja esimerkiksi etäopiskelu ovat osaltaan vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, jaksamiseen ja mielenterveyteen viime vuosina. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksista on nähtävissä suomalaisnuorten mielenterveysoireilun lisääntyminen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen koronapandemian aikana. Erityisesti tyttöjen oireilu on lisääntynyt.

Vuoden 2021 keväällä kouluterveyskyselyyn osallistui nuoria perusopetuksen 8.-9. luokilta, lukioiden 1.-2. ja ammatillisten oppilaitosten 1.-2. vuosikursseilta. Kyselyn tulosten perusteella nuorten ahdistus- ja masennusoireilu oli lisääntynyt huomattavasti sekä tytöillä että pojilla vuoden 2019 tuloksiin verrattaessa.

  • Ahdistuneisuus oli lisääntynyt erityisesti tytöillä noin joka kolmannen tytön raportoidessa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kuluneen kahden viikon ajalta
  • Vastaavasti lähes joka kolmas tytöistä oli kokenut yli kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua
  • Pojilla masennusoireilu oli yleisintä lukiota käyvillä nuorilla
  • Kyselyssä noin joka neljäs tyttö ja joka kymmenes poika raportoi kokevansa itsensä yksinäiseksi
  • Positiivisen mielenterveyden kokemukset olivat heikentyneet etenkin tytöillä

Psyykkinen oireilu ja mielenterveyden häiriöt ovat nuoruudessa varsin yleisiä. Noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Ohimenevä mielen mataluus ja ahdistuksen tunteet ovat inhimillinen osa elämää. Itsemyötätuntoinen suhtautumistapa omiin hankaliinkin tunteisiin ja ajatuksiin, sekä niistä jollekin toiselle puhuminen usein auttavat. Jos oireilu on voimakasta, pitkäkestoista ja vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin, kannattaa matalalla kynnyksellä hakeutua juttelemaan ammattilaisen kanssa. Varhainen avun saaminen ehkäisee mielenterveyden oireilun pitkittymistä ja edesauttaa hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tärkeintä on, että ei jää yksin oman pahan olon kanssa.

Lisätietoa:

Aalto-Setälä T. & Marttunen M. (2007). Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehitystä? Duodecim, 123, 207-13

Aalto-Setälä T., Suvisaari J., Appelqvist-Schmidlechner K. & Kiviruusu O. (2021). Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Kouluterveyskysely

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten masennusoireilu ja masennustilat 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten mielenterveyshäiriöt