Siirry sisältöön

Tiesitkö että Kokemäen yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä lähes joka toinen oli huolissaan mielialastaan vuonna 2021?

Kouluterveyskyselyyn vuoden 2021 keväällä vastanneiden Kokemäen yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden tuloksista käy ilmi, että:

  • Noin joka kolmas oli kokenut positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana (25 % tytöistä ja 39 % pojista)
  • Uupumusasteista väsymystä koulutyössä koki joka viides oppilaista (25 % tytöistä ja 10 % pojista)
  • Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa koki joka kolmas oppilaista (41 % tytöistä ja 23 % pojista)
  • Kokemäen 8. ja 9. luokan oppilaiden vastauksissa nousi erityisesti esiin tyttöjen oireilu:
    • Tytöistä lähes joka neljäs oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta viimeisen kahden viikon aikana
    • Lähes puolet tytöistä oli kokenut sosiaalista ahdistuneisuutta kuluneen viikon aikana
    • Hieman alle puolet tytöistä oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana
    • Joka viides vastanneista tytöistä oli kokenut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua
    • Vastausten perusteella noin joka neljäs tytöistä oli riskissä syömishäiriön kehittymiselle
    • Matalaa itsetuntoa havaittiin joka neljännellä vastanneista tytöistä
    • Joka viides tytöistä koki itsensä yksinäiseksi
    • Lähes puolet tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kuluneen vuoden aikana

Yli puolet Kokemäen yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kokivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä, mutta tyytyväisyys oli poikien keskuudessa tyttöjä suurempaa (56 % tytöistä ja 81 % pojista). Vastaavasti pojat kokivat tyttöjä useammin olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (48 % tytöistä ja 71 % pojista). Puolet vastanneista pojista ja joka kolmas tytöistä koki olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Valtaosa oppilaista koki saavansa apua silloin kun sitä todella tarvitsee (74 % tytöistä ja 81 % pojista). Puolet oppilaista koki, että koulussa on mahdollista keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista ja noin puolella vastanneista oli hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa (43 % tytöistä ja 58 % pojista).

Tulokset vastaavat kouluterveyskyselyn yläkoululaisten vastauksia valtakunnallisella tasolla. Vuoden 2019 lopulla alkanut koronaviruspandemia, siihen liittyneet erilaiset rajoitustoimet ja esimerkiksi etäopiskelu ovat osaltaan vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, jaksamiseen ja mielenterveyteen viime vuosina. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksista on nähtävissä suomalaisnuorten mielenterveysoireilun lisääntyminen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen koronapandemian aikana. Erityisesti tyttöjen oireilu on lisääntynyt.

Psyykkinen oireilu ja mielenterveyden häiriöt ovat nuoruudessa varsin yleisiä. Noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Ohimenevä mielen mataluus ja ahdistuksen tunteet ovat inhimillinen osa elämää. Itsemyötätuntoinen suhtautumistapa omiin hankaliinkin tunteisiin ja ajatuksiin, sekä niistä jollekin toiselle puhuminen usein auttavat. Jos oireilu on voimakasta, pitkäkestoista ja vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin, kannattaa matalalla kynnyksellä hakeutua juttelemaan ammattilaisen kanssa. Varhainen avun saaminen ehkäisee mielenterveyden oireilun pitkittymistä ja edesauttaa hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tärkeintä on, että ei jää yksin oman pahan olon kanssa.

Lisätietoa:

Aalto-Setälä T. & Marttunen M. (2007). Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehitystä? Duodecim, 123, 207-13

Aalto-Setälä T., Suvisaari J., Appelqvist-Schmidlechner K. & Kiviruusu O. (2021). Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Kouluterveyskysely

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten masennusoireilu ja masennustilat 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten mielenterveyshäiriöt