Siirry sisältöön

Tiesitkö että joka kolmas Nakkilan yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista oli huolissaan mielialastaan vuonna 2021?

Kouluterveyskyselyyn vuoden 2021 keväällä vastanneiden Nakkilan yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden tuloksista käy ilmi, että:

  • Joka kolmas oli kuluneen vuoden aikana ollut huolissaan mielialastaan (58 % tytöistä ja 20 % pojista)
  • Joka viides arvioi itsellään vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua (25 % tytöistä ja 19 % pojista)
  • Joka viides arvioi itsellään kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta viimeisen kahden viikon aikana (27 % tytöistä ja 9 % pojista)
  • Noin joka kolmas oli kokenut sosiaalista ahdistuneisuutta kuluneen viikon aikana (56 % tytöistä ja 24 % pojista)
  • Joka neljäs koki uupumusasteista väsymystä koulutyössä (33 % tytöistä ja 20 % pojista)
  • Noin joka viidennellä havaittiin matalaa itsetuntoa (26 % tytöistä ja 16 % pojista)
  • Noin joka kolmas pojista oli kokenut positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana
  • Yli puolet tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana
  • Lähes puolet tytöistä oli riskissä syömishäiriön kehittymiselle
  • Joka viides tytöistä vastasi tuntevansa itsensä yksinäiseksi

Valtaosa oppilaista koki kuitenkin olevansa tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä (72 % tytöistä ja 81 % pojista) ja saavansa apua silloin, kun sitä todella tarvitsee (62 % tytöistä ja 82 % pojista). Joka toinen pojista ja joka neljäs tytöistä koki että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa ja yli puolet vastanneista pojista ja tytöistä koki että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.

Tulokset vastaavat kouluterveyskyselyn yläkoululaisten vastauksia valtakunnallisella tasolla. Vuoden 2019 lopulla alkanut koronaviruspandemia, siihen liittyneet erilaiset rajoitustoimet ja esimerkiksi etäopiskelu ovat osaltaan vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, jaksamiseen ja mielenterveyteen viime vuosina. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksista on nähtävissä suomalaisnuorten mielenterveysoireilun lisääntyminen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen koronapandemian aikana. Erityisesti tyttöjen oireilu on lisääntynyt.

Psyykkinen oireilu ja mielenterveyden häiriöt ovat nuoruudessa varsin yleisiä. Noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Ohimenevä mielen mataluus ja ahdistuksen tunteet ovat inhimillinen osa elämää. Usein itsemyötätuntoinen suhtautumistapa omiin hankaliinkin tunteisiin ja ajatuksiin, sekä niistä jollekin toiselle puhuminen auttavat. Jos oireilu on voimakasta, pitkäkestoista ja vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin kannattaa matalalla kynnyksellä hakeutua juttelemaan ammattilaisen kanssa. Varhainen avun saaminen ehkäisee mielenterveyden oireilun pitkittymistä ja edesauttaa hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tärkeintä on, että ei jää yksin oman pahan olon kanssa.

Lisätietoa:

Aalto-Setälä T. & Marttunen M. (2007). Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehitystä? Duodecim, 123, 207-13

Aalto-Setälä T., Suvisaari J., Appelqvist-Schmidlechner K. & Kiviruusu O. (2021). Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Kouluterveyskysely

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten masennusoireilu ja masennustilat 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Nuorten mielenterveyshäiriöt